1. Värikäsittelyt vaikuttavat hiuksen kaikkiin rakennusosiin: hiussoluihin, soluväliaineeseen ja melaniiniin. Värivalmisteet taas vaikuttavat hiuksen näkyvään osaan (pintakerros). Osa värjäysmenetelmistä vaikuttaa hiukseen pysyvästi ja osa tilapäisesti.

2. Luonnollista väriainetta kutsutaan melaniiniksi jota valmistaa melanosyyttisolut.  Solujen tehtävä on valmistaa väriaineita (melaniineja).

3. Albiinot ovat väripigmentittömiä. Heidän melanosyyttisolut eivät valmista tyrosinaasientsyymiä, joten heidän melanosyyttinsä eivät pysty muuttamaan väritöntä tyrosiinia värilliseksi melaniiniksi.

4. Melaniinin kennostomaisia molekyylejä voidaan hajoittaa vedyn tai hapen avulla, jolloin väri muuttuu.

5. Hiuksen ruskea väri syntyy punaista, keltaista. keltaista ja sinistä valoa heijastuvien eumelaniinimolekyylien seooksena. Mitä enemmän hiuksessa on sinistä valoa heijastuvaa eumelaniinia ja eumelaniinirakkuloita sitä tummemman ruskeat hiukset on.

6. Rakeinen väriaine eli eumelaniini.

7. Hajanainen väriaine eli feomelaniini.

8. Feomelaniini heijastaa keltaista ja punaista valoa. Feomelaniinin määrä on suurin punahiuksisilla ihmisillä. Huom ei värjätyissä.

9. Suoraväriaineet jaetaan kahteen eri ryhmään: tilapäisesti hiusrakenteeseen kiinnittyvät ja pysyvästi hiusrakenteeseen kiinnittyvät.

10. Vapaat happiatomit katkaisevat hiuksen proteiinirakenteessa olevia rikkisidoksia. Siitä syntyy kemiallinenraktio jota kutsutaan  pysyväksi rakennevaurioksi. Pysyvää rakennevauriota voidaan kutsua myös happivaurioksi.

11. Vaalennuskäsittelyt ja permanenttikäsittelyt ja hapetevärjäykset aiheuttavat happivaurioita.

12. Happivaurio näkyy hiuksessa kiillottomana, sähköistyneenä, karheutena, helposti takkuuntuvat, latvojen haaroittumisena, katkeilevana ja vaikeasti selvittettävänä.

13. Ilmaisulla lähtötilanne kuvataan hiusten värillisyyttä ja rakennetta eripuolilla hiuksia ennen värjäystä. Tummuusaste ilmaistaan asteikolla 1-11 jolloin 1 on musta ja 11 väritön. Esim. kahdeksan on vaalea. Ehkä hieman kellertävä.

14. Värien vivahteet ilmaistaan pää- ja välivärien nimillä sekä niitä täydentävillä lisämääreillä.Vivahteilla tarkoitetaan värien eri sävyjä.

15. a. Emäsvärinpoistoa/vaalennusta käytetään kun hiuksissa on hapettuvia väriaineosia jotka halutaan muuttaa värittömiksi. Tai kun asiakkaan hiukset ovat enemmän kuin yhden asteen tummemmat kuin tavoitteena oleva väri kun hiukset aijotaan värjätä hapettumiseen perustuvalla värivalmisteella. tai suoravärillä jonka lopputuloksesta halutaan esim kirkkaar siniset. Tai kun tavoitteena olevan värin peittokyky on heikompi kuin hiuksissa olevan värin peittokyky, eikä vastaväreillä voida peittää hiusten vivahdetta. esim tavoitteena on kevyt oranssi ja vivahteena voimakas punainen.

b. voimakkaasti rakennevaurioituneilla hiuksille sopii hapanvärinpoisto.

c. Liuotinvärinpoistoa kannattaa käyttää kun hiuksessa on mekaanisesti hiukseen kiinnittyviä suoraväri ainesosia. Ei poista värillisyyttä.

16. Välittömästi hapettuvilla värivalmisteilla tarkoitetaan ainetta eli hapetinta jolla prosessia voidaan nopeuttaa.. Ne sisältävät kahta vaikuttavaa ainesosaa: 1. vähintään yhtä hapettuvaa väriainesosaa ja 2. happea vapauttavaa ainesosaa. Puskurin tehtävä on säätää tuotteen pH emäksiseksi.

17. Hiukset vaalenevat pigmentti pigmentiltä hapen avulla. Vaaleneminen tapahtuu hiuksen sisällä, sillä hapettuvat väriaineet imeytyvät hiukseen. Happi liittää esiväriaineosat toisiinsa muuttaen ne värillisiksi. Happi hapettaa eli vaalentaa. Käsittelyssä syntyy happivaurioita sillä happi rikkoo rikkisiltoja ja avaa hiusta.

18. Kun värimassa ja hapetin sekoitetaan keskenään ja levitetään hiuksiin se alkaa muuttamaan hiuksen väriä. Mitä vahvempi hapete ja pidempi vaikutusaika sitä suurempi muutos on.

19. Hapetelaatuja on 0,5-12% Prosentti luku ilmaisee kuinka paljon siitä voi vapautua happea.Yleensä käytössä on 3, 6, 9 ja 12% hapetteet. Mitä korkeampi hapete on sitä enemmän hius vaalentuu.
3% vaalentaa n. puoli astetta 30minuutissa.
6% vaalentaa n. samassa ajassa noin 1-2 astetta.
9% 2,5 astetta
12% sillloinkun halutaan maksimivaalennusteho. Yli 4 astetta.

20. Erilaisia värinlevitystekniikoita ovat: sivellintekniikka, nokkapullotekniikka, sormitekniikka, kampatekniikka, lastatekniikka.

Siveltimellä levittäminen on yleisin ja se soveltuu kaikilli hiustenpituuksille ja vahvuuksille. Käytetään  esim tyvivärin levitykseen ja värin levitykseen tyvestä latvaan. Huppuraidoitukseen, lappuraidoitukseen, marmorointiin.

Nokkapullo soveltuu värin levittämiseen silloin kun käytetään koostumukseltaan löysää värimassaa. Levitys on nopea. Esim Luxima sävytteen levitys. Käytetään silloin kun halutaan yksivärinen lopputulos. Voidaan käyttää myös vaalennuspesuissa,

Sormilla voidaan levittää kun käytetään raitahuppua, marmoroitaessa, ja levittäessä väriä pesupaikalla.

Kammalla levitetään kun väri halutaan varmasti tasaisesti tai halutaan kamparaitoja.

Lastaa voidaan käyttää apuna silloin kun halutaan varmistaa että värimassa läpäisee esim poimitut raidat tehokkaasti. Esim poimittujen raitojen alla jolloin siveltimellä voidaan huoletta painaa eikä värimassa sekoitu muihin hiuksiin. Kerroksittain levittämiseen.

21. Värin poispesemisen tarkoitus on poistaa värituotteet turvallisesti ja huolellisesti hiuspohjasta ja hiukista. Pesu tehdään ensin runsaalla vedellä ja sen jälkeen pestään shampoolla.  Shampoolla pesen vaalennuksen, hapetevärejen yhteydessä.

22. Kestovärin sekoitussuhde 1:1, hapetteen valitsen halutun tummusasteen perusteella, vaikutusaika 30min vaalennuksissa 45min. Kevytvärin sekoitussuhde 1:2, hapete valitaan halutun tummuusasteen perusteella ja vaikutusaika 20min.
Vaalennusmassan sekoitussuhde 1:2, ei saa olla liian löysää eikä liian paksua.  Vaikutusaika 45min/ haluttu vaaleus.
Vaalennuspesun resepti: vaalennusainetta, shampoota, lämmintä vettä, hapetetta.