sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Iho



  Iho on ihmisen suurin ja uloin elin. Ihon osuus on n. 5% koko kehon massasta. Jos lasketaan ihonalaiskerros mukaan - ihon massa koko kehosta on silloin 15-25%.

Ihon tehtävät

   Iholla on tärkeitä tehtäviä elimistön hyvinvoinnin kannalta. Sen tehtävä on suojata meitä vierailta aineilta kuten mikrobeilta, uv-säteiltä ja muilta kemikaalisilta sekä fysikaalisilta aineilta. Iho auttaa meitä suojaamaan myös kolhuilta, haavoilta, liialliselta kuumuudelta ja kylmyydeltä.
   Iho toimii myös yhtenä tuntoaistielimenä. Ihossa on reseptoreita kosketukselle, paineelle, kivulle ja lämmölle, Nämä lähettävät aivoihin sähköisiä impulsseja ja ohjaavat aivoja toimimaan sen mukaisesti. Esimerkiksi kuumalle hellalle laskiessasi käden - impulssit vievät viestin avoihin ja lähettävät sieltä takaisin komennon ''ota käsi pois liedeltä''. Tätä kutsutaan refleksiksi.
   Lämmönsäätely on myös yksi ihon oleennaisita tehtävistä. Iho säätelee lämmön sopivaksi elimistölle. Kuumalla kelillä pintaverisuonet laajenevat, jolloi verta pääsee lähelle ihoa ja lämpöä pääsee haihtumaan. Hikirauhaset tuottavat tällöin iholla hikeä. Hikoileminen siis haihduttaa ylimääräistä lämpöä pois elimistöstä. Iho tuottaa hien lisäksi myös talia. Tali ja hiki tuovat kuona-aineita pois elimistöstä.

Ihon rakenne

  Iho koostuu erilaisista kerroksista. Orvaskesi (epidermis) on ihon uloin kerros, joka muodostuu useista eri kerroksista. Päällimmäisenä on sarveissolukerros eli keratiinikerros. Se koostuu keratiinista (kuolleita soluja ja keratisoituneista sarveissoluista ja keratinosyyteistä jotka muodostavat valkuaisaineita ja muodostavat iholle taipuisan pinnan. Keratinosyytit kuolevat, hankautuvat tai hilseilevät irti uusien keratinosyyttien noustessa ihon pintaan alemmista kerroksista. Tämä jatkuva kierto uusii ihon joka kuukausi.
   Verinahka eli dermis on paksu kerros joka sisältää hermoja, verisuonia, kollageeniä, elastaania ja erilaisia glykosaminoglygaaneja. Verisuonet supistuvat tässä kerroksessa pitääkseen kehon lämpötilan tasaisena. Veressä on valkosoluja jotka taistelevat infektioivia pieneliöitä vastaan.
  Ihonalaiskudos eli subkutis koostuu sidekudoksista ja rasvasta jonka paksuus riippuu ihmisen rasvakudoksen määrästä. Kudokset liittävät ihon pintakerrokset sen alla oleviin kudoksiin, lihaksiin, rustoihin ja luihin ja toimii rasvan varastoijana elimistön energia-aineenvaihdunnalle. Kerros suojaa elimistöä kolhuilta.

Ihon paksuus

  Ihon paksuus vaihtelee eri alueilla n. 1-4mm. Jalkapohjissa iho on paksua, mutta silmäluomen iho on erittäin ohutta ja herkkää. Iholla on karvoistusta, joka suojaa myös ihoa kolhuilta ja ruhjeilta. Ihon yhteydessä ovat myös kynnet, erilaiset rauhaset ja ihon eri kerrokset. Orvaiskeden paksuus on 0,05-0.20mm. Verinahan paksuus on 0,5-2mm. Rasvakudoksen paksuus riippuu rasvakudoksen määrästä.




                                                                 -Silja


Lähteet
http://www.iholiitto.fi/ihotietoa/terveen_ihon_rakenne/
http://www.solunetti.fi/fi/histologia/iho/
http://www.tohtori.fi/?page=1358993&id=0701998
Wikipedia & hiukset kirja

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Asiaa hiuksista



Hius


Hiuksen määritelmä

  Hiukset ovat osa ihmisen karvoitusta päässä. Ne ovat ohuita, pitkiä, paksuja tai ohuita karvoja jotka ovat muodostuneet keratiinista, sarveistuneista ja kuolleista soluista. Itse hiukset eivät ole eläviä. Niissä ei ole hermoja eikä kulkeudu verta. Hiukset kasvavat hiustupeista jotka sijaitsevat ihon alla. Hiuksia lähtee, kasvaa uusia ja kuluu koko hiusten elinajan. Parturi-kampaaja tietää miten hius käyttäytyy ja osaa toimia sen mukaan vahingoittamatta kasvuprosessia ja herkkää mekanismia.
Hiuksilla on myös oma tarkoituksensa. Ne suojaavat meitä pieniltä päähän kohdistuvilta kolhuilta ja suojaa ultraviolettisäteilyltä sekä talvella estävät lämmön haihtumista pään kautta.

Hiuksen rakenne

  Hiukset muodostuvat siis keratiinista, kuolleista soluista, sarveistuneista, pienestä osasta vettä, ja muista aineista kuten mineraaleista, lipidistä, pigmentistä ja rasvoista. Keratiini tarkoittaa kuolleita kovettuneita soluja.

Mitä keratiini sisältää?
– suoloja, mineraaleja
– rikkipitoista aminohappoa eli kysteiiniä
– rasva-aineita
– pigmenttihiukkasia eli melaniinia

Mitkä ovat sen ominaisuudet?
– ei liukene veteen
– on kovaa ja kiinteää
– imee itseensä vettä -> turpoaa ja pehmenee
– liukenee alkaliseen aineeseen

   Hiusta suojaa karvatuppi josta se myös muodostuu. Karvatuppi kulkee dermiksestä epidermikseen läpi ihon pintaan. Karvatuppi siis sijaitsee orvaskedessä. Karvatupen pohjalla on soluja jotka jakautuvat ja työntyvät ylöspäin, jolloin ne kovettuvat ja kuolevat (keratiini).  Karvatuppi määrää millainen hiuksesta muodostuu. Suorasta karvatupista kasvaa yleensä suora hius, taipuneesta aaltomainen ja kierremäisestä tupista kihara tai kähärä hius.
Hiuksessa on kolme erilaista kerroksia. Ihon päällisiä kerroksia ovat suomu- eli pintakerros, kuitukerros ja ydinkerros. Suomukerros muodostuu rosoreunaisista, levymäisistä, hiusta kiertävistä, päällekkäisistä keratiinikuiduista jotka päällekkäin imeytyessään muodostavat hiuksen pinnan. Keskimäärin hiuksessa on 6-10 suomukerrosta. Mitä paksumpi hius on, sitä enemmän siinä on suomukerroksia. Suomukerros on läpikuultava ja väritön, siinä on vettä ja likaa hylkivä pinta. Kiilto riippuu hiusten pinnan keratiinileyvyjen tiheydestä ja hiusten rasvoittuvuudesta.  
Keskimmäinen kerros (kuitukerros) sisältää melaniinia, joka on hiuksen värin ratkaiseva pigmenttiaine. Hiusten väri riippuu pigmentin määrästä. Myöhemmällä iällä, kun hiukset harmaantuvat saattaa pigmentin muodostuminen loppua tai vähentyä. Kuitukerroksessa on putkimaisia kuitusoluja, joita väliaine pitää koossa. Kuitukerroksessa on erilaisia säkeitä joilla on myös oma tehtävänsä. Kun säkeitä vaurioituu, koko hius vaurioituu.
Kuitukerroksen keskellä on ydinkerros. Ydinkerros muodostuu tyhjistä onteloista. Sen merkitystä ei hyvin tiedetä paitsi se, että hennoissa hiuksissa sitä ei ole välttämättä laisinkaan. Hiusvarren mitassa ydin voi jatkua tai katketa ja alkaa uudelleen. Ydinkerros sinällään ei ole tärkeä osa.

Hiuksen rakenteelliset ominaisuudet

> venyvyys
> joustavuus
> taipuisuus
> kohoaminen
> paksuus
> kiilto
> sähköisyys

Hiuksen määrä

  Ihmisellä on noin 100 000 hiusta. Hiuksia irtoilee joka päivä n. 20-150 hiusta eikä se ole vakavaa ennenkuin oikeasti aletaan puhumaan hiustenlähdöstä. Irronneiden hiusten tilalle kasvaa aina uusia hiuksia. Väri myös voi vaikuttaa hiusten määrään. Vaaleahiuksisilla voi olla enemmän hiuksia kuin esimerkiksi musta, ruskea tai punahiuksisilla. Hiusten määrä on yksilöllistä, joten tämäkään ei aina pidä paikkaansa.

Hiuksen pituus & paksuus 

  Hiusten paksuus vaihtelee todella paljon henkilökohtaisesti. Paksuus vaihtelee 0,04-0,12mm välillä.  Yleensä eurooppalaisilla on keskimäärin ohuemmat hiukset kuin aasialaisilla tai afrikkalaissyntyisillä ihmisillä. Mutta kuten aijemmin mainitsin, paksuus on todella yksilöllinen.
  Hiustenpituus on myös hyvin yksilöllistä. Hiusten maksimipituus riippuu hiusten kasvuvaiheen kestosta. Useimmilla ihmisillä hiukset kasvavat 40-80cm pituiseksi.

Hiuksen elinkaari ja kasvuvaiheet

Karvatupen elämä koostuu sen kasvu- ja lepovaiheesta. Kasvuvaiheessa hius luonnollisesti kasvaa ja vahvistuu/kehittyy. Noin 80-90% hiuksista kasvaa kasvuvaiheessa yhdenaikaisesti. Kuukaudessa hiukset kasvavat n. 1cm.  Hiusten kasvussa on kolme vaihetta. Hius syntyy, kasvaa, lopettaa kasvun ja lopulta irtoaa. Tätä kutsutaan hiusten elinkaareksi.  toje
  Samalla kun hiusten telogeeni eli lepovaihte alkaa, alkaa myös hiusten latvojen surkastuminen. Tupessa hius pysyy pidempään kiinni, se ei irtoa heti alaosan surkastumisen jälkeen. Kun hius irtoaa, tilalle kasvaa uusi. Hiuksen lähtö on merkki tupelle, että on aika aloittaa uusi hiuksen kasvu.
  Hiukset kasvavat n. 1-2cm kuukaudessa. Niskahiukset kasvavat nopeammin kuin päälliset hiukset. Perinnölliset tekijät ovat suuressa osassa hiusten kasvussa. Useimmilla kasvaa nopeammin kuin muilla.

Erilaisia häiriöitä elinkaaren aikana

> sairaudet
> lääkitys
> raskaus
> mekaaninen vaikutus
> jatkuva stressi
> elimistön tulehdukset
> heikentynyt yleiskunto
> hormonaaliset muutokset

Hiuksen värin muodostuminen


   Hiusten väri on perinnöllistä. Myös ympäristö ja hiusten käsittely vaikuttaa hiusten väriin, mutta suurin tekijä on pigmenttihiukkaset. Pigmenttiainetta eli melaniinia on kahta tyyppiä. Suurempia ruskeamustia eumelaniinipigmenttejä ja huomattavasti pienempiä punertavankeltaisia feomelaniinipigmenttjä. Kaikki olemassa olevat ihmisen hiusten värit muodostuvat näistä kahdesta pigmentti tyypistä. Hiusten väri riippuu pigmenttiaineiden määrästä. Väriin voi itsekkin vaikuttaa värjäämällä hiuksia.
   Nuoruudesta vanhuuten välillä hiuksen väri voi muuttua. Yleensä nuorempana on vaalemmat hiukset kuin aikuisiällä. Vanhetessa hiukset alkavat harmaantua. Harmaantuminen johtuu hiuksen pintakerroksen pigmenttin vähentymisestä. Harmaat hiukset eivät oikeastaan ole harmaat, vaan sekoitus värittömiä ja pigmentoituneita hiuksia.  Geeni perimä vaikuttaa siihen kuinka aikaisin harmaantuminen alkaa. Toisilla aikaisemmin ja toisilla harmaantuminen ei ole alkanut välttämättä edes 70 vuoden ikäluokassa.

Hiuksen ravinto

  Hiusten kuntoon vaikuttavat myös ravintoaineet. On tärkeeä syödä hyvin ja monipuolisesti myös hiusten kunnon ylläpitämisen kannalta. Hiusjuuri tarvitsee tiettyjä ravinteita kasvaakseen. Tietyt ravinteet ja mineraalit vaikuttavat hiuksen ja hiuspohjan hyvinvointiin. Vääränlainen ravintotottumus myös vaikuttaa hiuspohjaan. Vääränlainen ravinteen syönti johtaa päänahan tukkeutumiseen. Tällöin hiukset eivät saa tarpeeksi hyvin ravinteita kasvaakseen.
  Mikäli elimistössä on muute vitamiineista tai mineraaleista, tämä näkyy heti iholla ja hiuksilla. Oireisra ei kuitenkaan pysty tekemään varmoja päätelmiä ravintoaineiden puutteista, koska hiuksiin vaikuttaa niin moni muukin ulkoinen ja sisäinen tekijä. Purkista siis ei kannata otaa vitamiineja pelkästään hiuksissa näkyvän oireen vuoksi.
   Kaikkein suurin osa hiuksista on proteiinia (97%). Ne tarvitsevat aminohappoja ja rikkiä rakentuakseen. On siis tärkeä syödä kaikkea mistä saa tarvittavia aineita kuten pähkinät ja erilaiset siemenet.
   Talirauhaset tarvitsevat rasvaa, joten on syötävä myös rasvapitoista ravintoa. Kun rasvaa ei ole hiukset menettävät kiiltonsa ja niistä tulevat elottomat ja kuivat. Välttämättömiä rasvahappoja ovat linolihappo ja alfaninoleenihappo. Hyviä lähteitä ovat mm. avokado, oliivi, pähkinät, siemenet ja öljyt.
   B-vitamiini on myöskin hyvin tärkeää hiuksille. Senkin puute näkyy selvästi hiuksilla ja iholla. B-vitamiinin saannista kannattaa pitää huolta, sillä jotkut esim. lääkkeet saattavat tuhota biotiinin saantia. Onneksi biotiinia saa lähes kaikesta ruuasta. Erilaisia puutosoireita ovat mm. hilseily, rasvainen iho, väsymys ja hiustenlähtö.
   Talirauhaset tarvitsevat myös c-vitamiinia tuottaakseen talia. Puutosoireita ovat hiusten katkeilu ja haaroittuvat hiukset sekä kiertyneet hiukset. Hyviä lähteitä ovat monet marjat.
  Hiukset tarvitsevat myös A-vitamiinia jotta talirauhaset toimivat ja muut ravintoaineet imeytyvät.
Tärkein nyrkkisääntö hiusten hyvinvoinnin kannalta ravinnon suhteen on, että syö monipuolisesti.


- Silja


Lähteet: 


                                         http://www.aqhiuskonsult.fi/hiusten_hyvinvointi/
http://www.schwarzkopf.fi/skfi/fi/home/hair_repair/tips_and_tricks/hair_science/hair_dictionary.html
                                                  https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiukset
                                 http://www.aconordic.fi/hiukset/hiuksen_rakenne.aspx
                                                                 Hiukset kirja

lauantai 5. syyskuuta 2015

Haudehoito

Suojaa asiakas eli aseta niskaliina, kappa ja suojaliina paikalleen.
Seuraavaksi analysoi asiakas > hiuspohjan tarkistus ja hiusten yleinen kunto > jos hiuspohja yms on normaali, ei vaadita muita erikoisia toimenpiteitä. Jos on jotakin normaalista poikkeavaa niin otetaan poikkeus huomioon hoitoa tehtäessä. Kysellään myös kotihoito tottumuksia esim. mitä tuotteita asiakas käyttää.
   Hoidossa pestään aina syväpuhdistavalla shampoolla, jos hius kestää. Hius avautuu ja ylimääräiset muotoilutuotteet puhdistuu pois. Jos hius ei kestä otetaan shampooksi esimerkiksi repair, color tai joku muu vastaava hoitava shampoo.
 Käytetään hiuspohjaharjaa tai mestarinkampaa ja hierotaan kuollut iho pois päänahasta. Hoito tehoaa paremmin, mutta toimenpidettä ei ole pakko tehdä.
Viedään asiakas pesupaikalle ja pestään hiukset pesujärjestyksen mukaisesti oikealla shampoolla. Älä käytä hoitoainetta!
  Pesun jälkeen tee ristipääjako. Sen jälkeen laita kuumaa/lämmintä vettä alimpaan (suurempaan) kuppiin. Laita ylempään kuppiin myös lämmintä vettä ja lisää joukkoon haudehoitoaine. Sekoita.
Aloita hoitotuotteen levitteleminen sudilla niinkuin värjäisit hiuksia. Pitkiin hiuksiin voit sivellä pituuksiin ainetta ennenkuin laitat sitä tyveen. Huonokuntoisissa hiuksissa se tällöin vaikuttaa kauvemmin ja hoitaa enemmän. Aloita hiusten takaosasta osio osiolta levittämään ainetta. Kun kaikki aine on laitette ''möyhennetään'' käsillä ainetta jotta se levittyy varmasti kaikkialle. Sen jälkeen hiero päätä 10-15min hiustenpesu ottein. Kun on hierottu tarpeeksi laita höyrykoje asiakkaan pään päälle. Ennen sitä valmistele koje (vettä tarpeeksi, koje ''asetukset'', kojeen lämpötila täysille, on/off nappi).
Muista laittaa koje täysille, mutta kun höyryä alkaa muodostumaan kupuun, pienennä asteeseen 45.
Vaikutusajan jälkeen anna jäähtyä ja emulgoi (eli lisää vettä ja pyörittele).

                                

                                 


                   

                           


                                  





- Silja

V-leikkaus

V-leikkaus on myös yksi perus hiusleikkauksista. Se on ehkä hieman haastavempi, kuin tasaleikkaus. Ei silti niin vaikea etteikö sitä olisi helppo leikata. Ensimmäiseksi tehdään ristipääjako. Alhaalla hiukset jaetaan v:n mallisesti. Muista, että leikattavasta osiosta tehdään 1cm paksuinen. Sormia pidetään jakauksen mukaisesti vinossa. Jatketaan samalla tavalla molemmat puolet osio osiolta käyttäen mittapituutta.
  Leikkaus on nätti ja hieman erilaisempi entä tasaleikkaus.






-  Silja

Tasaleikkaus

Moikka !

     Pikku hiljaa alammekin jo päästä työntouhun pariin. Olemme aloittaneet jokin aika sitten hiusten leikkuut. Aika on kulunut hyvin nopeasti, koska kuukausi on jo vierähtänyt. Aloitimme leikkaamaan tosiaan hiuksia. Aivan aluksi meille tietenkin näytettiin saksien asento ja niiden huolto. Sakset pidetään kädessä niin, että peukalo alimmassa 'reiässä' ja nimetön ylemmässä. Keski- ja etusormi pidetään ns. saksen päällä. Pikkurilli voi olla vapaana tai erikseen tuen päällä, jos sellainen on. Leikatessa vain peukaloa liikutetaan saksia napsauttaessa. Ranne pyritään pitämään mahdollisimman suorassa jotta asento olisi mahdollisimman ergonominen. 
    Aloitimme tasaleikkausesta. Leikkaus on todella helppo ja yksinkertainen. Ensimmäiseksi aloitetaan tietenkin hiustenpesulla, jotta hius jota leikataan on puhdas. Esimerkiksi juuri työmaalta tulleen rakennusmiehen hiuksissa saattaa olla kivipölyä. Kivipöly taas tylsistyttää saksen terää.  Myöskään kuivaa ei kannata leikata. Hiusten pätkät kulkeutuvat hengitysteihin. 
   Hiustenpesun jälkeen harjataan hiukset ja tehdään ensin ristipääjako. Jaetaan se kuuteen eri osioon. Aloitetaan altaalta. Takimmaisista osioista otetaan n. 1cm paksuinen osio. Leikkaaminen aloitetaan keskeltä, jotta leikatusta kohdasta voi ottaa mittapituuden seuraavaa kohtaa leikatessa. Tasaleikkaus leikataan aina 0° ''kulmassa''.  Muuten tulee kerrostelua jos leikataan esimerkiksi 45 ° kulmassa. Koko hiukset käydään läpi samalla tavalla osio osiolta. Lopuksi tietenkin tarkistetaan, että hiukset ovat tasaiset joka puolelta. 
  


Jaottelu
                                             

Virheellinen  leikkausasento. Leikkaus ei tapahdu tässä aivan 0° .  Ranteen asento hieman vino. 
                                     

Harjoituspää leikkauksen jälkeen. Lopputulos ei näy kovin hyvin.
                                      
-  Silja