Hius
Hiuksen määritelmä
Hiukset ovat osa
ihmisen karvoitusta päässä. Ne ovat ohuita, pitkiä, paksuja tai ohuita karvoja
jotka ovat muodostuneet keratiinista, sarveistuneista ja kuolleista soluista. Itse
hiukset eivät ole eläviä. Niissä ei ole hermoja eikä kulkeudu verta. Hiukset
kasvavat hiustupeista jotka sijaitsevat ihon alla. Hiuksia lähtee, kasvaa uusia
ja kuluu koko hiusten elinajan. Parturi-kampaaja tietää miten hius käyttäytyy
ja osaa toimia sen mukaan vahingoittamatta kasvuprosessia ja herkkää
mekanismia.
Hiuksilla on myös oma
tarkoituksensa. Ne suojaavat meitä pieniltä päähän kohdistuvilta kolhuilta ja
suojaa ultraviolettisäteilyltä sekä talvella estävät lämmön haihtumista pään
kautta.
Hiuksen rakenne
Hiukset muodostuvat
siis keratiinista, kuolleista soluista, sarveistuneista, pienestä osasta vettä,
ja muista aineista kuten mineraaleista, lipidistä, pigmentistä ja rasvoista.
Keratiini tarkoittaa kuolleita kovettuneita soluja.
Mitä keratiini sisältää?
– suoloja, mineraaleja
– rikkipitoista aminohappoa eli kysteiiniä
– rasva-aineita
– pigmenttihiukkasia eli melaniinia
Mitkä ovat sen ominaisuudet?
– ei liukene veteen
– on kovaa ja kiinteää
– imee itseensä vettä -> turpoaa ja pehmenee
– liukenee alkaliseen aineeseen
Hiusta suojaa
karvatuppi josta se myös muodostuu. Karvatuppi kulkee dermiksestä epidermikseen
läpi ihon pintaan. Karvatuppi siis sijaitsee orvaskedessä. Karvatupen pohjalla
on soluja jotka jakautuvat ja työntyvät ylöspäin, jolloin ne kovettuvat ja
kuolevat (keratiini). Karvatuppi määrää
millainen hiuksesta muodostuu. Suorasta karvatupista kasvaa yleensä suora hius,
taipuneesta aaltomainen ja kierremäisestä tupista kihara tai kähärä hius.
Hiuksessa on kolme erilaista
kerroksia. Ihon päällisiä kerroksia ovat suomu- eli pintakerros, kuitukerros ja
ydinkerros. Suomukerros muodostuu rosoreunaisista, levymäisistä, hiusta
kiertävistä, päällekkäisistä keratiinikuiduista jotka päällekkäin imeytyessään
muodostavat hiuksen pinnan. Keskimäärin hiuksessa on 6-10 suomukerrosta. Mitä
paksumpi hius on, sitä enemmän siinä on suomukerroksia. Suomukerros on
läpikuultava ja väritön, siinä on vettä ja likaa hylkivä pinta. Kiilto riippuu
hiusten pinnan keratiinileyvyjen tiheydestä ja hiusten rasvoittuvuudesta.
Keskimmäinen kerros (kuitukerros)
sisältää melaniinia, joka on hiuksen värin ratkaiseva pigmenttiaine. Hiusten
väri riippuu pigmentin määrästä. Myöhemmällä iällä, kun hiukset harmaantuvat
saattaa pigmentin muodostuminen loppua tai vähentyä. Kuitukerroksessa on
putkimaisia kuitusoluja, joita väliaine pitää koossa. Kuitukerroksessa on
erilaisia säkeitä joilla on myös oma tehtävänsä. Kun säkeitä vaurioituu, koko
hius vaurioituu.
Kuitukerroksen
keskellä on ydinkerros. Ydinkerros muodostuu tyhjistä onteloista. Sen
merkitystä ei hyvin tiedetä paitsi se, että hennoissa hiuksissa sitä ei ole
välttämättä laisinkaan. Hiusvarren mitassa ydin voi jatkua tai katketa ja alkaa
uudelleen. Ydinkerros sinällään ei ole tärkeä osa.
Hiuksen rakenteelliset ominaisuudet
> venyvyys
> joustavuus
> taipuisuus
> kohoaminen
> paksuus
> kiilto
> sähköisyys
Hiuksen määrä
Ihmisellä on noin 100 000 hiusta. Hiuksia irtoilee joka päivä n. 20-150 hiusta eikä se ole vakavaa ennenkuin oikeasti aletaan puhumaan hiustenlähdöstä. Irronneiden hiusten tilalle kasvaa aina uusia hiuksia. Väri myös voi vaikuttaa hiusten määrään. Vaaleahiuksisilla voi olla enemmän hiuksia kuin esimerkiksi musta, ruskea tai punahiuksisilla. Hiusten määrä on yksilöllistä, joten tämäkään ei aina pidä paikkaansa.
Hiuksen pituus & paksuus
Hiusten paksuus vaihtelee todella paljon henkilökohtaisesti. Paksuus vaihtelee 0,04-0,12mm välillä. Yleensä eurooppalaisilla on keskimäärin ohuemmat hiukset kuin aasialaisilla tai afrikkalaissyntyisillä ihmisillä. Mutta kuten aijemmin mainitsin, paksuus on todella yksilöllinen.
Hiustenpituus on myös hyvin yksilöllistä. Hiusten maksimipituus riippuu hiusten kasvuvaiheen kestosta. Useimmilla ihmisillä hiukset kasvavat 40-80cm pituiseksi.
Hiuksen elinkaari ja kasvuvaiheet
Karvatupen elämä koostuu sen kasvu- ja lepovaiheesta. Kasvuvaiheessa hius luonnollisesti kasvaa ja vahvistuu/kehittyy. Noin 80-90% hiuksista kasvaa kasvuvaiheessa yhdenaikaisesti. Kuukaudessa hiukset kasvavat n. 1cm. Hiusten kasvussa on kolme vaihetta. Hius syntyy, kasvaa, lopettaa kasvun ja lopulta irtoaa. Tätä kutsutaan hiusten elinkaareksi. toje
Samalla kun hiusten telogeeni eli lepovaihte alkaa, alkaa myös hiusten latvojen surkastuminen. Tupessa hius pysyy pidempään kiinni, se ei irtoa heti alaosan surkastumisen jälkeen. Kun hius irtoaa, tilalle kasvaa uusi. Hiuksen lähtö on merkki tupelle, että on aika aloittaa uusi hiuksen kasvu.
Hiukset kasvavat n. 1-2cm kuukaudessa. Niskahiukset kasvavat nopeammin kuin päälliset hiukset. Perinnölliset tekijät ovat suuressa osassa hiusten kasvussa. Useimmilla kasvaa nopeammin kuin muilla.
Erilaisia häiriöitä elinkaaren aikana
> sairaudet
> lääkitys
> raskaus
> mekaaninen vaikutus
> jatkuva stressi
> elimistön tulehdukset
> heikentynyt yleiskunto
> hormonaaliset muutokset
Hiuksen värin muodostuminen
Hiusten väri on perinnöllistä. Myös ympäristö ja hiusten käsittely vaikuttaa hiusten väriin, mutta suurin tekijä on pigmenttihiukkaset. Pigmenttiainetta eli melaniinia on kahta tyyppiä. Suurempia ruskeamustia eumelaniinipigmenttejä ja huomattavasti pienempiä punertavankeltaisia feomelaniinipigmenttjä. Kaikki olemassa olevat ihmisen hiusten värit muodostuvat näistä kahdesta pigmentti tyypistä. Hiusten väri riippuu pigmenttiaineiden määrästä. Väriin voi itsekkin vaikuttaa värjäämällä hiuksia.
Nuoruudesta vanhuuten välillä hiuksen väri voi muuttua. Yleensä nuorempana on vaalemmat hiukset kuin aikuisiällä. Vanhetessa hiukset alkavat harmaantua. Harmaantuminen johtuu hiuksen pintakerroksen pigmenttin vähentymisestä. Harmaat hiukset eivät oikeastaan ole harmaat, vaan sekoitus värittömiä ja pigmentoituneita hiuksia. Geeni perimä vaikuttaa siihen kuinka aikaisin harmaantuminen alkaa. Toisilla aikaisemmin ja toisilla harmaantuminen ei ole alkanut välttämättä edes 70 vuoden ikäluokassa.
Hiuksen ravinto
Hiusten kuntoon vaikuttavat myös ravintoaineet. On tärkeeä syödä hyvin ja monipuolisesti myös hiusten kunnon ylläpitämisen kannalta. Hiusjuuri tarvitsee tiettyjä ravinteita kasvaakseen. Tietyt ravinteet ja mineraalit vaikuttavat hiuksen ja hiuspohjan hyvinvointiin. Vääränlainen ravintotottumus myös vaikuttaa hiuspohjaan. Vääränlainen ravinteen syönti johtaa päänahan tukkeutumiseen. Tällöin hiukset eivät saa tarpeeksi hyvin ravinteita kasvaakseen.
Mikäli elimistössä on muute vitamiineista tai mineraaleista, tämä näkyy heti iholla ja hiuksilla. Oireisra ei kuitenkaan pysty tekemään varmoja päätelmiä ravintoaineiden puutteista, koska hiuksiin vaikuttaa niin moni muukin ulkoinen ja sisäinen tekijä. Purkista siis ei kannata otaa vitamiineja pelkästään hiuksissa näkyvän oireen vuoksi.
Kaikkein suurin osa hiuksista on proteiinia (97%). Ne tarvitsevat aminohappoja ja rikkiä rakentuakseen. On siis tärkeä syödä kaikkea mistä saa tarvittavia aineita kuten pähkinät ja erilaiset siemenet.
Talirauhaset tarvitsevat rasvaa, joten on syötävä myös rasvapitoista ravintoa. Kun rasvaa ei ole hiukset menettävät kiiltonsa ja niistä tulevat elottomat ja kuivat. Välttämättömiä rasvahappoja ovat linolihappo ja alfaninoleenihappo. Hyviä lähteitä ovat mm. avokado, oliivi, pähkinät, siemenet ja öljyt.
B-vitamiini on myöskin hyvin tärkeää hiuksille. Senkin puute näkyy selvästi hiuksilla ja iholla. B-vitamiinin saannista kannattaa pitää huolta, sillä jotkut esim. lääkkeet saattavat tuhota biotiinin saantia. Onneksi biotiinia saa lähes kaikesta ruuasta. Erilaisia puutosoireita ovat mm. hilseily, rasvainen iho, väsymys ja hiustenlähtö.
Talirauhaset tarvitsevat myös c-vitamiinia tuottaakseen talia. Puutosoireita ovat hiusten katkeilu ja haaroittuvat hiukset sekä kiertyneet hiukset. Hyviä lähteitä ovat monet marjat.
Hiukset tarvitsevat myös A-vitamiinia jotta talirauhaset toimivat ja muut ravintoaineet imeytyvät.
Tärkein nyrkkisääntö hiusten hyvinvoinnin kannalta ravinnon suhteen on, että syö monipuolisesti.
http://www.aqhiuskonsult.fi/hiusten_hyvinvointi/
http://www.schwarzkopf.fi/skfi/fi/home/hair_repair/tips_and_tricks/hair_science/hair_dictionary.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiukset
http://www.aconordic.fi/hiukset/hiuksen_rakenne.aspx
Hiukset kirja
Hiuksen rakenteelliset ominaisuudet
> venyvyys
> joustavuus
> taipuisuus
> kohoaminen
> paksuus
> kiilto
> sähköisyys
Hiuksen määrä
Ihmisellä on noin 100 000 hiusta. Hiuksia irtoilee joka päivä n. 20-150 hiusta eikä se ole vakavaa ennenkuin oikeasti aletaan puhumaan hiustenlähdöstä. Irronneiden hiusten tilalle kasvaa aina uusia hiuksia. Väri myös voi vaikuttaa hiusten määrään. Vaaleahiuksisilla voi olla enemmän hiuksia kuin esimerkiksi musta, ruskea tai punahiuksisilla. Hiusten määrä on yksilöllistä, joten tämäkään ei aina pidä paikkaansa.
Hiuksen pituus & paksuus
Hiusten paksuus vaihtelee todella paljon henkilökohtaisesti. Paksuus vaihtelee 0,04-0,12mm välillä. Yleensä eurooppalaisilla on keskimäärin ohuemmat hiukset kuin aasialaisilla tai afrikkalaissyntyisillä ihmisillä. Mutta kuten aijemmin mainitsin, paksuus on todella yksilöllinen.
Hiustenpituus on myös hyvin yksilöllistä. Hiusten maksimipituus riippuu hiusten kasvuvaiheen kestosta. Useimmilla ihmisillä hiukset kasvavat 40-80cm pituiseksi.
Hiuksen elinkaari ja kasvuvaiheet
Karvatupen elämä koostuu sen kasvu- ja lepovaiheesta. Kasvuvaiheessa hius luonnollisesti kasvaa ja vahvistuu/kehittyy. Noin 80-90% hiuksista kasvaa kasvuvaiheessa yhdenaikaisesti. Kuukaudessa hiukset kasvavat n. 1cm. Hiusten kasvussa on kolme vaihetta. Hius syntyy, kasvaa, lopettaa kasvun ja lopulta irtoaa. Tätä kutsutaan hiusten elinkaareksi. toje
Samalla kun hiusten telogeeni eli lepovaihte alkaa, alkaa myös hiusten latvojen surkastuminen. Tupessa hius pysyy pidempään kiinni, se ei irtoa heti alaosan surkastumisen jälkeen. Kun hius irtoaa, tilalle kasvaa uusi. Hiuksen lähtö on merkki tupelle, että on aika aloittaa uusi hiuksen kasvu.
Hiukset kasvavat n. 1-2cm kuukaudessa. Niskahiukset kasvavat nopeammin kuin päälliset hiukset. Perinnölliset tekijät ovat suuressa osassa hiusten kasvussa. Useimmilla kasvaa nopeammin kuin muilla.
Erilaisia häiriöitä elinkaaren aikana
> sairaudet
> lääkitys
> raskaus
> mekaaninen vaikutus
> jatkuva stressi
> elimistön tulehdukset
> heikentynyt yleiskunto
> hormonaaliset muutokset
Hiuksen värin muodostuminen
Hiusten väri on perinnöllistä. Myös ympäristö ja hiusten käsittely vaikuttaa hiusten väriin, mutta suurin tekijä on pigmenttihiukkaset. Pigmenttiainetta eli melaniinia on kahta tyyppiä. Suurempia ruskeamustia eumelaniinipigmenttejä ja huomattavasti pienempiä punertavankeltaisia feomelaniinipigmenttjä. Kaikki olemassa olevat ihmisen hiusten värit muodostuvat näistä kahdesta pigmentti tyypistä. Hiusten väri riippuu pigmenttiaineiden määrästä. Väriin voi itsekkin vaikuttaa värjäämällä hiuksia.
Nuoruudesta vanhuuten välillä hiuksen väri voi muuttua. Yleensä nuorempana on vaalemmat hiukset kuin aikuisiällä. Vanhetessa hiukset alkavat harmaantua. Harmaantuminen johtuu hiuksen pintakerroksen pigmenttin vähentymisestä. Harmaat hiukset eivät oikeastaan ole harmaat, vaan sekoitus värittömiä ja pigmentoituneita hiuksia. Geeni perimä vaikuttaa siihen kuinka aikaisin harmaantuminen alkaa. Toisilla aikaisemmin ja toisilla harmaantuminen ei ole alkanut välttämättä edes 70 vuoden ikäluokassa.
Hiuksen ravinto
Hiusten kuntoon vaikuttavat myös ravintoaineet. On tärkeeä syödä hyvin ja monipuolisesti myös hiusten kunnon ylläpitämisen kannalta. Hiusjuuri tarvitsee tiettyjä ravinteita kasvaakseen. Tietyt ravinteet ja mineraalit vaikuttavat hiuksen ja hiuspohjan hyvinvointiin. Vääränlainen ravintotottumus myös vaikuttaa hiuspohjaan. Vääränlainen ravinteen syönti johtaa päänahan tukkeutumiseen. Tällöin hiukset eivät saa tarpeeksi hyvin ravinteita kasvaakseen.
Mikäli elimistössä on muute vitamiineista tai mineraaleista, tämä näkyy heti iholla ja hiuksilla. Oireisra ei kuitenkaan pysty tekemään varmoja päätelmiä ravintoaineiden puutteista, koska hiuksiin vaikuttaa niin moni muukin ulkoinen ja sisäinen tekijä. Purkista siis ei kannata otaa vitamiineja pelkästään hiuksissa näkyvän oireen vuoksi.
Kaikkein suurin osa hiuksista on proteiinia (97%). Ne tarvitsevat aminohappoja ja rikkiä rakentuakseen. On siis tärkeä syödä kaikkea mistä saa tarvittavia aineita kuten pähkinät ja erilaiset siemenet.
Talirauhaset tarvitsevat rasvaa, joten on syötävä myös rasvapitoista ravintoa. Kun rasvaa ei ole hiukset menettävät kiiltonsa ja niistä tulevat elottomat ja kuivat. Välttämättömiä rasvahappoja ovat linolihappo ja alfaninoleenihappo. Hyviä lähteitä ovat mm. avokado, oliivi, pähkinät, siemenet ja öljyt.
B-vitamiini on myöskin hyvin tärkeää hiuksille. Senkin puute näkyy selvästi hiuksilla ja iholla. B-vitamiinin saannista kannattaa pitää huolta, sillä jotkut esim. lääkkeet saattavat tuhota biotiinin saantia. Onneksi biotiinia saa lähes kaikesta ruuasta. Erilaisia puutosoireita ovat mm. hilseily, rasvainen iho, väsymys ja hiustenlähtö.
Talirauhaset tarvitsevat myös c-vitamiinia tuottaakseen talia. Puutosoireita ovat hiusten katkeilu ja haaroittuvat hiukset sekä kiertyneet hiukset. Hyviä lähteitä ovat monet marjat.
Hiukset tarvitsevat myös A-vitamiinia jotta talirauhaset toimivat ja muut ravintoaineet imeytyvät.
Tärkein nyrkkisääntö hiusten hyvinvoinnin kannalta ravinnon suhteen on, että syö monipuolisesti.
- Silja
Lähteet:
http://www.schwarzkopf.fi/skfi/fi/home/hair_repair/tips_and_tricks/hair_science/hair_dictionary.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiukset
http://www.aconordic.fi/hiukset/hiuksen_rakenne.aspx
Hiukset kirja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti